Tiedätkö eurokolikoiden perusteet?
Suomen rahavaluutta on euro, joka toimii myös Euroopan unionin yhteisenä valuuttana. Sillä on jo yli 20 vuoden taival takanaan ja sen vuosiin on mahtunut mielenkiintoisia käänteitä. Käytämme aktiivisesti euroja arjessamme, mutta tunnemmeko sen perusteet hyvin? Tämä artikkeli on sponsoroitu.
Euro otettiin käyttöön Euroopan unionissa tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002. Sitä alkoivat käyttää Euroopan talous- ja rahaliiton maat, joihin kuuluvat Suomen lisäksi muun muassa Alankomaat, Ranska ja Saksa. Rahaliiton maiden valuuttakurssit kiinnitettiin toisiinsa ja maat sitoutuivat harjoittamaan yhteistä rahapolitiikkaa.
Euro Suomessa
Euroalueen jäsenmaat laskevat liikkeelle eurokolikoita ja Suomessa tästä vastaa yksinoikeudella Suomen Pankki. Suomessa käytetään kahdeksan eriarvoista eurokolikkoa. Suurin niistä on kahden euron kolikko ja pienin taasen yhden sentin kolikko.
Kolikoilla on monenlaisia merkityksiä Suomessa. Esimerkiksi kolikkopelit ovat suosituimpia rahapelimuotoja Suomessa ja niitä pelataan ahkerasti verkossa. Esimerkiksi Buumi Casino arvostelu kertoo mielenkiintoisimmista nettikasinoista, joilla on usein laaja valikoima erilaisia kolikkopelejä.
Yhden ja kahden sentin kolikkoja käytetään harvemmin ja viiden sentin kolikko on käytännössä pienin kolikkomme. Tämä johtuu pyöristyssäännöstä, jota noudatetaan Suomessa. Sen mukaan maksusumma pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Yhden ja kahden sentin kolikot ovat kylläkin virallisia maksuvälineitä. Kaupalla ei ole velvollisuutta vastaanottaa niitä, jos se tiedottaa siitä selkeästi.
Pyöristyssääntö tekee Suomesta poikkeuksellisen euromaan. Se on säädetty lakiin vuonna 2000. Jotkut muut euromaat ovat ottaneet pyöristykseen liittyviä toimenpiteitä käyttöönsä, mutta ne on laadittu sopimuspohjaisesti. Ennen euroa Suomen rahavaluuttana toimi markka.
Mielenkiintoiset kuvitukset kolikoiden kääntöpuolena
Eurokolikoiden ensimmäinen puoli ilmaisee rahamäärän, eli sen arvon. Esimerkiksi kahden euron kolikossa on painettu luku kaksi. Tämä pätee kaikkien euromaiden kolikoissa. Toinen puoli on puolestaan erilainen euromaasta riippuen. Jokaisella euromaalla on siis oma kuvansa, joka ilmaisee yleensä maata edustavan identiteettiä.
Suomen kahden euron kolikossa on hillankukka ja yhden euron kolikossa puolestaan lentävät laulujoutsenet. Virossa käytetään sen sijaan samaa kuva-aihetta kaikissa euron kolikoissa. Kansalliseen puoleen on painettu Viron karttakuva, jonka alapuolella lukee maan nimi paikallisella kielellä.
Euromailla on lupa laskea liikkeelle kahden euron erikoisrahoja. Niillä voi juhlistaa tärkeitä henkilöitä ja tapahtumia. Jokainen maa saa lyödä vuodessa kaksi erikoisrahaa, jotka toimivat laillisina maksuvälineinä koko euroalueella. Niitä voi löytää siis alkuperämaasta huolimatta.
Euromaat saavat julkistaa myös juhla- ja keräilyrahoja. Suomessa on laskettu liikkeeseen esimerkiksi viiden euron maakuntarahat. Juhla- ja keräilyrahojen nimellisarvo eroaa usein normaaleista käyttörahoista. Niitä voi käyttää ainoastaan maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Tulevaisuus näyttää, miten eurokolikoita käsitellään esimerkiksi Suomessa. Käteistä käytetään entistä vähemmän arjessa, jolloin kolikoilla voi olla mahdollisesti enemmän erityistä merkitystä. Käteistä käytetään edelleen oleellisena maksutapana Suomessa ja sillä on tiettyjä erityispiirteitä verrattuna sähköisiin ja digitaalisiin maksutapoihin. Käteinen on myös hyvä varajärjestely mahdollisissa häiriö- tai hätätilanteissa, joissa teknologian käyttö ei ole mahdollista.