Presidentti Kekkonen kolikoissa ja seteleissä

Muut artikkelit

Urho Kekkonen on Suomen pitkäaikaisin presidentti (virassa vuodet 1956–1981) ja yksi maamme historian keskeisimpiä henkilöitä. Ensimmäinen Urho Kekkonen -juhlaraha julkaistiin jo vuonna 1975. Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki viralliset juhlarahajulkaisut ja käyttörahat, joihin presidentti Kekkonen on kuvattu.

Urho Kekkonen -juhlarahat

Kaiken kaikkiaan Urho Kekkonen on komeillut peräti kolmessa virallisessa juhlarahassa. Rahat on julkaisu vuosina 1975, 1981 ja 2017. Juhlarahojen lisäksi suomalaisuutta huokuu myös rahapeleissä. Suomalaiset nettikasinot ovat myöskin houkutelleet suomalaisia pelaajia historian henkilöillä ja muilla tunnetuilla suomalaisilla julkisuuden henkilöillä. Kolikkopelit, joka oli aikoinaan suomalaisten perustama nettikasino, on palkannut keulakuvaksi Vesa Matti Loirin. Unibet Suomen lähettiläänä taas toimii Mika Häkkinen.

Kekkonen-juhlaraha 1975 Kekkonen-juhlaraha 1981

Kekkonen-juhlarahat vuosilta 1975 ja 1981. Klikkaa suuremmaksi.

Kekkosen juhlaraha vuodelta 1975 oli toinen kenenkään kunniaksi Suomessa lyöty virallinen juhlaraha. Viisi vuotta aiemmin lyötiin vastaava raha presidentti Paasikiven kunniaksi. Molemmat ovat kymmenen markan hopearahoja. Vuoden 1981 alussa Kekkosen kunniaksi julkaistiin toinen juhlaraha. Tällöin Urho Kaleva Kekkonen oli ollut presidentin virassaan 25 vuotta. Juhlarahalla haluttiin myös muistaa Kekkosen edellisenä vuonna vietettyä 80-vuotispäivää. Hopeisen, nimellisarvoltaan 50 markan suuruisen kolikon on suunnitellut kuvanveistäjä Nina Terno. Kolikon tunnuspuolta koristaa Kekkosen muotokuva, kun taas arvopuolella on kuvattuna kyntäjä parivaljakon vetämän auran kanssa. Tämän voidaan ajatella symboloivan presidentti Kekkosta johdattelemassa Suomea puolueettomasti idän ja lännen välillä. Suomen puolueettomuusasema muodostuikin juuri 1960-luvun kuluessa Kekkosen vetämänä.

Suomen Presidentit -juhlarahasarja

Vuosina 2016-2017 julkaistussa, Tero Lounaan suunnittelemassa Suomen Presidentit -juhlarahasarjassa on Suomen presidenttien kunniaksi lyötyjä juhlarahoja. Ensimmäisen kerran Lounas koitti päästä suunnittelemaan juhlarahoja jo vuonna 1991, kuin hän osallistui silloin järjestettyyn suunnittelukilpailuun.

Tämä Urho Kekkonen -juhlaraha kunnioitti myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Kolikon tunnuspuolella on muotokuva Urho Kekkosesta. Arvopuoli on yhteinen kaikilla sarjan rahoilla, ja siinä taustana on suomalainen peltomaisema, jonka keskellä lepää avoin kirja kuvaten urbaania ympäristöä. Kuvituksella on haluttu symboloida kansalaisten presidentille antamaa valtakirjaa. Proof-laatuinen juhlaraha on lyöty kiillotetulla leimasimella ja viimeistelty peilikiiltoiseksi. Pahvipakkauksen lisäksi se on pakattu suojaavaan, läpinäkyvään pilleriin.

Suomen Presidentit -juhlaraha U.K. Kekkonen 2017

Suomen Presidentit -juhlarahojen sarjassa vuoden 2017 elokuussa ilmestyneellä kolikolla kunnioitettiin Urho Kaleva Kekkosta (1900-1986), joka toimi Suomen tasavallan kahdeksantena presidenttinä vuosina 1956-1981. Suomen Presidentit -juhlarahasarjan kolikoita lyötiin rajoitetumman proof-laadun lisäksi myös tavanomaisella tehdas- eli UNC-laadulla. Viiden euron arvoisista juhlarahoista suurin osa, eli 30 000 kappaletta onkin tehty sarjatuotantona käyttörahakoneilla, ja vain 6000 kappaletta on valmistettu proof-tekniikalla. Eri tekniikoilla tehdyt Suomen Presidentit -sarjan Urho Kekkonen juhlaraha -sarja ovat muutoin designiltaan samanlaiset. Urho Kekkosen unc-laatuisen juhlarahan pakkauksena toimii rahasta kertova rahakuori.

500 markan seteli Kekkonen 1975

Kekkonen 500 markkaa 1975
Kekkonen 500 mk (1975)

Taiteilija Paavo Huovisen suunnittelema 500 markan seteli laskettiin markkinoille Urho Kekkosen 75-vuotissyntymäpäivänä syyskuun 3. päivä vuonna 1975. Setelissä on kuvattuna presidentti Urho Kekkonen ja Vuokatin talvinen maisema. Setelin kääntöpuolella puolestaan on Suomen leijonavaakunan lisäksi kuvattu Suomen historiallisten maakuntien vaakunat. Urho Kekkosen 500 markan setelillä alkaa olla jo mittava keräilyarvo, ja hyväkuntoisesta setelistä maksetaan noin 300 euroa. Hinta nousee vielä tästäkin, jos setelistä löytyy erikoisuuksia, kuten metallilanka, tähdet tai perättäiset ja pienet sarjanumerot.

Urho Kekkonen presidenttinä

Kekkosen presidenttivuosina Suomi tasapainoili suurvaltojen välissä, ja kylmä sota loi haasteita politiikalle. Kekkonen sai toiminnallaan kansalaisten tuen, ja hänen valtansa olikin suurempi kuin kenelläkään muulla Suomen presidentillä. Kauan kuolemansa jälkeenkin, vuonna 2004, Kekkonen nousi Yleisradion äänestyksessä kolmanneksi suurimmaksi suomalaiseksi kautta aikojen. Hän on myös ensimmäinen suomalainen, jonka kunniaksi on lyöty yhteensä kolme suomalaista juhlarahaa.

Kekkonen kiinnostaa edelleen ihmisiä, ja hänen presidenttivuosinaan tehdyt poliittiset linjaukset vaikuttavat yhteiskunnassamme vieläkin. Viimeisinä vuosinaan Kekkonen kamppaili sairauksien kanssa ja lopulta kuoli verenkiertohäiriöön aivorungon alueella (Verkkouutiset). Kekkonen kuoli kotonaan Tamminiemessä.