Kansallismuseon Rahakammio
Muut artikkelitVuonna 1993 avattu Aarrekammio on yksi Kansallismuseon näyttelyistä. Marraskuussa 2015 näyttelyä supistettiin kun sen osana ollut Rahakammio suljettiin. Kolikot.com ehti käydä tutustumassa Rahakammioon ennen sen sulkemista, ja tässä artikkelissa on esitelty ainakin toistaiseksi suljetun näyttelyn sisältöä. Rahakammion kanssa samaan aikaan suljettiin hopeaesineitä ja koruja sisältänyt osio. Aarrekammion asehuone on yhä avoinna.
Rahakammion näyttely esittelee maksuvälineitä yli 2500 vuoden ajalta oravannahoista euroseteleihin, painottuen Suomessa eri aikoina käytettyihin rahoihin. Kokoelma siirrettiin Kansallismuseoon vuonna 1920. Rahoja on kerätty muun muassa lahjoituksina, joista merkittävimpänä Herman Frithiof Antellin (1847–1893) testamenttaama lahjoitus silloin suunnitteilla olleelle museolle. Rahakammion käsikirjasto sisältää lähes kaikki Suomessa ja Ruotsissa julkaistut numismaattiset kirjat sekä tärkeimpiä ulkomaisia julkaisuja. Kirjasto on yleisön käytettävissä virka-aikana.
Seuraavassa muutamia kuvia näyttelystä. Kuvia klikkaamalla näet ne suurempina.
Viikinkiaika ja oravannahat
Raha yleistyi Suomessa 800-luvulla, jolloin itämaisia hopearahoja kulkeutui myös Suomeen Venäjän kautta. Suomen sana "raha" tarkoitti alun perin oravannahkaa, joka oli viikinkiaikojen Suomessa noin vuosina 800-1000 tyypillinen vaihdon väline. Vuoden 1000 tienoilla itämaisten rahojen tuonti vaihtui Länsi- ja Keski-Euroopan rahoihin. Hopearahoja kulkeutui pohjoiseen pitkälti turkiskaupan seurauksena.
Setelinvalmistus Suomessa
Ruotsin vallan aikana tilapäiset lomakkeet painettiin Turussa yliopiston painossa. Sama paino valmisti myös Suomen Pankin ensimmäiset setelit. Kirjapainotekniikalla tehdyt setelit olivat helposti väärennettävissä, joten 1820-luvulta alkaen Suomen Pankki tilasi setelit nykyaikaisesta setelipainosta Pietarista. Myöhemmin seteleitä painettiin myös Berliinissä ja Kööpenhaminassa, kunnes vuonna 1885 valmistus siirtyi Suomen Pankin omaan setelipainoon Helsinkiin. Setelipaino siirtyi Vantaalle vuonna 1979 ja 90-luvun alussa se yhtiöitettiin ja nimeksi tuli Setec Oy. Alankomaalainen Gemalto N.V osti Setecin vuonna 2005 ja Suomen-toimintojen yhtiö on nimeltään Gemalto Oy. Gemalto ei valmista seteleitä, vaan on keskittynyt muun muassa passien ja arvopapereiden valmistamiseen.
Rahojen lisäksi näyttelyssä on myös kattavat kokoelmat kunniamerkkejä sejä valikoituja hopeaesineitä.
Asehuoneen näyttely on yhä avoinna. Näyttelyssä on esillä muun muassa haarniskoja ja aseita 1600-luvulta lähtien.
Julkaistu: 20.3.2016.