Suomalaiset kansallismaisemat juhlarahoissa
Muut artikkelitVuosi 2018 oli jo 43. vuosi, jolloin Suomi julkaisi vähintään yhden virallisen metallisen juhlarahan. Suomen ensimmäinen juhlaraha julkaistiin vuonna 1951 Helsingin olympiakisojen kunniaksi. Tämän jälkeen rahoja on julkaistu lukuisista eri teemoista, muun muassa urheilusta ja presidenttien kunniaksi. Etenkin ensimmäisinä vuosina rahojen julkaisutahti oli huomattavasti nykyistä hitaampi ja välivuosiakin oli runsaasti. Vuodesta 1994 alkaen juhlarahoja on julkaistu vuosittain vähintään yksi kappale, ja 2000-luvulla vuosittainen julkaisumäärä on kiihtynyt.
Vuoden 2018 juhlarahoissa merkittävin yksittäinen teema on suomalaiset kansallismaisemat. Kansallismaisemien sarja sisältää yhdeksän nimellisarvoltaan viiden euron kolikkoa, joiden teemat valittiin Suomen Rahapajan vuonna 2017 järjestämässä avoimessa verkkoäänestyksessä. Hallitsevana teemana on vesi ja erilaiset vesistöt. Eniten ääniä sai Kolin kansallispuisto, joka sai näin myös kunnian olla sarjan ensimmäinen julkaisu maaliskuussa 2018. Kaikkiaan Suomen virallisten kansallismaisemien listalle kuuluu 27 erilaista maisemakokonaisuutta eri puolelta maata. Listan on koostanut ympäristöministeriö osana vuoden 1992 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Kaikkien kansallismaisemasarjan kolikoiden arvopuolella on sama kuva Suomen valtion rajaviivoista, niin sanotusta Suomi-neidosta. Vaihtuva teema on rahan tunnuspuolella. Arvopuolen on suunnitellut Mari Metso ja tunnuspuolet Erkki Vainio. Kolin raha on suunniteltu Juha-Pekka Järvenpään ottaman valokuvan perusteella. Muiden rahojen suunnittelun pohjalla on Hannu Vallaksen ottamat valokuvat.
Nimellisarvoltaan eurokolikkosarjaan kuulumattomat juhlarahat ovat laillisia maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen, mutta käytännössä juhlarahat liikkuvat vain keräilijöiltä toisille.
Valmistustekniset yksityiskohdat
Kaikki sarjan kolikot on valmistettu alumiinipronssista sekä kuparinikkelistä, ja niistä on tehty sekä UNC- (15 000 kpl) että vähemmän lyödyt Proof-versiot (3 000 kpl). Juhlarahojen keskusta on kuparinikkeliä, jonka painosta 75 prosenttia on kuparia ja 25 prosenttia nikkeliä. Rengas on alumiinipronssia, jonka painosta on kuparia 92 prosenttia, alumiinia 6 prosenttia ja nikkeliä 2 prosenttia. Jokaisen juhlarahan halkaisija on 27,25 ± 0,1 millimetriä ja paino 9,8 ± 0,4 grammaa.
Kansallimaisemat-sarjan kolikot
Suomen kansallismaisemat -juhlarahasarjaan kuuluu yhdeksän kolikkoa. Suomen Rahapaja myi rahoja yksittäispakattuina sekä kymmenen kappaletta sisältäneissä pusseissa. Lisäksi se toi myyntiin viimeisen rahan julkaisun yhteydessä myös pussin, jossa oli yksi kutakin sarjan kolikkoa. Alla on listattu sarjaan kuuluvat rahat julkaisujärjestyksessään.
Koli
Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Kolin kansallispuiston kunniaksi lyöty juhlaraha on sarjan ensimmäinen julkaisu. Koli sai eniten ääniä äänestyksessä, jossa suomalaiset saivat äänestää suosituimpia kansallismaisemia. Viiden euron kolikon lisäksi Koli-teemalla julkaistiin myös kahden euron erikoisraha. Rahan tunnuspuolella on Kolin huipulta kuvattu perinteinen suomalainen näkymä, jossa järvi, metsää ja kalliota.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 3/2018
Merellinen Helsinki
Kolikkoon on kuvattu maisema Helsingin kantakaupungin yltä. Kuvasta on tunnistettavissa muun muassa Helsingin tuomiokirkko ja laivasatamat.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 4/2018
Punkaharju
Punkaharju on paitsi entinen kunta nykyisen Savonlinnan kaupungin alueella Etelä-Savon maakunnassa, myös seitsemän kilometrin pituinen harju, joka erottaa toisistaan Saimaan Pihlajaveden ja Puruveden. Punkaharjun alue on luonnonsuojelualuetta ja tunnettu kansallismaisema.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 4/2018
Pallastunturit
Pallastunturit ovat eteläisin osa Muonion ja Enontekiön kuntiin sijoittuvaa 50 kilometriä pitkää tunturiketjua. Pallastunturit ovat suosittu vaelluskohde. Pallastuntureiden korkein huippu Taivaskero on 809 metrin korkeudessa.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 6/2018
Saaristomeri
Saaristomeri on Suomen Itämerellä sijaitseva merialue. Saaristomerellä sijaitsee myös Saaristomeren kansallispuisto, joka koostuu laajista saaristoista ja selkävesistä. Saaristomerellä on jopa 40 000 saarta, ja niiden koko vaihtelee suuresti. Saaristona se on koko Euroopan laajin.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 7/2018
Tammerkoski
Tammerkoski on Tampereen kaupungin läpi virtaava koski, jossa vesi virtaa pohjoisesta etelään, eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampereen historia kaupunkina alkaa rakentumisesta juuri Tammerkosken ympärille. Koskea pystyttiin käyttämään vesienergianlähteenä tehtaissa, joita olivat muun muassa Finlaysonin ja Tampellan tehtaat. Monet tehdasrakennukset ovat yhä jäljellä, vaikka varsinainen tehdastoiminta onkin lähes kokonaan poistunut.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 8/2018
Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat
Oulankajoki Sallasta etelään virtaava 135 kilometriä pitkä joki, josta 105 kilometriä on Suomen ja 30 kilometriä Venäjän puolella Karjalassa. Oulankajoki päättyy Pääjärveen. Suuri osa joesta Suomen puolella kuuluu Oulangan kansallispuistoon, ja Venäjän puolella Paanajärven kansallispuistoon. Tunnettu matkailureitti Karhunkierros kiertelee Oulankajoen ympäristössä.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 9/2018
Porvoonjokilaakso ja Vanha Porvoo
Porvoonjokilaakso on erästä vanhinta asuttua seutua Suomessa. Vanha Porvoo on Porvoon kaupungin vanhin kaupunginosa ja muun muassa keskiaikaisen asemakaavansa vuoksi suosittu turistikohde. Vanha Porvoo kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöjen luetteloon.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 10/2018
Olavinlinna ja Pihlajavesi
Olavinlinna on Savonlinnassa sijaitseva 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivilinna, joka on nimetty Pyhän Olavin mukaan. Olavinlinna on suosittu, ympäri vuoden avoinna oleva turistikohde.
Proof: 3 000 kpl
BU: 15 000 kpl
Julkaisu 11/2018
Kuvat: Suomen Rahapaja
Julkaistu: 27.6.2019