kolikot.com

Suomalaiset olympiarahat

Muut artikkelit

Olympialaisiin liittyy suuret määrät erilaista oheistavaraa, eikä keräilyrahojakaan ole unohdettu. Tässä artikkelissa keskitytään suomalaisiin virallisiin olympia-aiheisiin keräilyrahoihin ja rahajulkaisuihin.

Olympiarahan suunnittelukilpailu 1939

Suomella ei ole pitkää historiaa olympialaisten järjestäjänä, mutta ainoat maassamme pidetyt olympialaiset aloittivat olympialaisten kunniaksi valmistettujen rahojen lyöntiperinteen. Olympialaiset oli määrä pitää Suomessa ja Helsingissä jo kesällä 1940 kun alkuperäinen kisajärjestäjä Japani joutui perumaan kisat Kiinan-Japanin sodan takia. Turkulainen lehtori J.J. Huldén esitti lokakuussa 1938 Suomen Numismaattisessa Yhdistyksessä (SNY), että Suomi voisi julkaista tulevien olympialaisten kunniaksi tavallisia käyttörahoja kauniimman erikoisrahan. Esityksestä seurasi valtiovarainministeriön seuraavana vuonna julkaisema yleinen suunnittelukilpailu rahan ulkoasusta.

Kilpailuohjeissa vaadittiin, että kolikon etupuolella tuli olla kirjoitus "XII OLYMPIA HELSINKI 1940" ja takapuolella "SUOMI FINLAND". Huhtikuussa 1939 asetettu laki määräsi olympiarahan painoksi 23 grammaa, koostumukseksi 90 % hopeaa ja 10 % kuparia sekä nimellisarvoksi 50 markkaa. Rahaa oli määrä valmistaa kahtena vuotena 1939 ja 1940, ilmeisesti Rahapajan rajallisen tuotantokapasiteetin vuoksi. Suunnittelukilpailuun osallistui kaikkiaan 74 ehdotusta, mutta niistä 22 hylättiin liian harrastelijamaisina. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Aarre Aaltosen (1889–1980) ja graafikko Matti Visannin (1885–1957) yhteisteos nimeltä "Kalevan tammi". Toisen palkinnon sai kuvanveistäjä Felix Nylund. Sotien takia vuosien 1940 ja 1944 olympialaiset jäivät kokonaan pitämättä, joten suunniteltua rahaakaan ei koskaan julkaistu.

Uusi yritys vuonna 1951

Helsingille myönnettiin vuoden 1952 kesäkisat, järjestyksessään 12. järjestetyt kesäolympialaiset (XV olympiadin kisat), ja kisoja edeltävänä vuotena silloinen Rahapajan johtaja Peippo Uolevi Helle teki olympiarahasta uuden esityksen. Rahasta annettiin kesäkuussa 1951 laki ja asetus, jossa rahan kokoa pienennettiin ja hopeapitoisuutta laskettiin. Uuden rahan painoksi asetettiin 12 grammaa ja hopeapitoisuudeksi 50 %. Rahan nimellisarvo kymmenkertaistettiin 500 markkaan. Uutta suunnittelukilpailua ei järjestetty, vaan Aaltosen ja Vihannin voittoehdotusta muokattiin.

Vaikka raha tarkoitettiin alun perin tavalliseksi käyttörahaksi, sen käyttö normaalissa päivittäisessä käytössä jäi vähäiseksi. Jopa 26 000 kappaletta rahoja palautettiin rahapajalle sulatettavaksi, koska ihmiset käyttivät mieluummin seteleitä. Sittemmin rahasta on tullut maailman ensimmäisenä olympiarahana keräilykohde paitsi Suomessa, myös maailmalla. Seuraava olympiaraha julkaistiin vuonna 1964, jolloin Itävalta löi Innsbruckin talviolympialaisten muistoksi oman olympiarahansa. Nykyisin kaikki olympialaiset saavat oman erikoisrahansa.

Helsingin olympialaisten raha vuodelta 1951 on maailman ensimmäinen olympiaraha.

Lyöntimäärät ja nykyarvo

Rahaa lyötiin kahtena vuotena; vuonna 1951 lyötiin 18 500 kappaletta ja seuraavana vuonna 586 500 kappaletta. Huomattavasti vähemmän lyöty vuoden 1951 raha on arvokkaampi, sen myyntihinta on nykyisin noin 300–500 euroa. Vuoden 1952 kolikon arvo liikkuu välillä 20–60 euroa. Eri vuosina lyödyt rahat eroavat toisistaan vain vuosiluvun osalta. Rahojen kuntoluokka vaikuttaa merkittävästi kolikon arvoon. Rahan ostovoima-arvo vuodelle 2014 muunnettuna on noin 14,50 euroa. Vuoden 1951 rahasta on tavattu myös väärennöksiä.

Ylimääräinen risu -variantti

Vuoden 1952 olympiarahasta on olemassa myös niin sanottu ylimääräinen risu -variantti. Kolikon risuvariantissa seppeleen reunassa luvun 500 viimeisen nollan kohdalla on ylimääräinen risuksi kuviteltavissa oleva viiva. Tämä virhe noin kolminkertaistaa rahan arvon, eli rahan kunnosta riippuen sen arvo on noin 60–300 euroa.

Niin sanotun ylimääräisen risun sijainti on merkitty kuvaan punaisella.

Helsingin olympialaiset 50 vuotta (2002)

Vuonna 2002 julkaistiin Suomen ensimmäiset euromääräiset viralliset juhlarahat. Kesällä tuli kuluneeksi 50 vuotta Helsingissä pidetyistä olympialaisista, minkä kunniaksi julkaistiin 10 euron juhlaraha Helsingin olympialaiset 50 vuotta. Raha julkaistiin sekä Bu- (10 000 kpl) että Proof-versioina (40 000 kpl). Kolikon ovat suunnitelleet Erkki Vainio ja Hannu Veijalainen. Rahan arvopuolelle on kuvattu olympiatuli sekä osa maapallosta, johon on merkitty ainoastaan Suomi ja kisojen pitopaikka Helsinki. Rahan kääntöpuolelle on kuvattu Helsingin olympiastadionin torni sekä osa vuoden 1952 olympiarahasta. Virheettömänä rahan arvo on lyöntitekniikasta riippumatta noin 30 euroa.

Vuonna 2002 Helsingin olympialaisista tuli kuluneeksi 50 vuotta. Yllä Bu-versio.


Vuoden 2002 rahan Proof-lyönti.

Helsingin olympialaiset 60 vuotta -rahasarja (2012)

Kymmenen vuotta myöhemmin olympialaisten muistoksi julkaistiin rahasarja. Pahviseen taittokansioon koottu sarja sisältää Suomen vuoden 2012 euroarvoiset käyttörahat (8 kpl) kiertämättöminä Bu-laatuisina. Kansiossa on nostalgista kuvitusta vuoden 1952 Helsingistä ja kannessa on kuva Paavo Nurmesta sytyttämässä olympiatulta Helsingin kisoissa. Sarjaa on valmistettu 30 000 kappaletta.

Helsingin olympialaiset 60 vuotta -rahasarja vuodelta 2012.
(kuva: Suomen Moneta)

Artikkelissa käytetty lähteenä Tuukka Talvion teosta Suomen rahat (3. painos, 2003).
© Kolikot.com, 25.1.2014